Joulu Provencessa
Vieraat ovat palanneet koteihinsa, talo hiljenee ja me rentoudumme perheen kesken vielä pari päivää talvihiljaisessa kylässämme, ajeluilla talvisenhillityllä Rivieralla ja herkutellen joulun ylijäämäherkuilla - ja syöden vaihteeksi pizzaa!
Auringonpaiste on hemmotellut meitä läpi koko joulunajan. Lämpömittari on parhaimmillaan näyttänyt peräti 18 astettakin! Auringossa on tullut kuuma, posket ovat hehkuneet niin auringosta kuin illan viileydessä nautitun kuuman viinin mausteistakin.
Jouluherkkujen suhteen kävi vanhanaikaisesti: lipsahti perinteisen jouluisaan sekä ylenpalttisuuteen lähinnä sukulaisten runsaiden tuliaisten ansiosta. Oli sitä sun tätä brittijouluun kuuluvaa, mutta sitä sukulaiset varmasti tahtoivatkin. Heille lienee tärkeätä että joulu maistuu aina joululta. Hyvä niin heidän vuokseen. Ensi vuonna sitten, jos Herra suo, vietämme kuitenkin luultavasti joulua herkkujen suhteen epäperinteisemmin ja toivon mukaan riisutummin.
Piipahdimme aatonaattona jälleen ajelulla Ste Maximen pikkukaupungissa/kylässä makeisostoksilla, crepes-lettukahvilla sekä pääsimme ihailemaan kylän pääkadulla purjehtivaa hillitöntä jouluiloa pursuilevaa kulkuetta. Oli karamelleja heittelevää pukkia, vaahtolumitykkiä, montaa erilaista joulumusiikkia, tanssivia mitälie-olentoja, violetteja valaistuja violetteja poneja ja puujaloilla loikkivia innostuneita talvipukuisia esiintyjiä. Nauroimme jälleen ääneen. Eihän siinä yksinkertaisesti voi pokka pitää kun toiset osaavat ottaa kaiken ilon irti tästä joulun mahdollistamasta spektaakkelista ja näin herkullisesti sen meille katsojille tarjoilevat. Provencelaisten ylitsepursuava jouluilo on tarttuvaa!
Biotin pikkukaupungissakin piipahdimme tunnelmoimassa. Viimeksi kävimme siellä heinäkuun helteillä ja nyt tahdoimme näyttää tämän pittoreskin kylän äidillenikin. Jälleen piti todeta että kyllä talvinen Provence on suunnattoman viehättävä. Suosittelen lämpimästi. Jos kesällä Provencen kylissä kukkii ylenpalttisesti riemastuttavia kukkia, jouluna on yhtälailla ripusteltu ja aseteltu valoja, aina herttaisen lapsellisen suloisesti ja runsaasti, oli kyse sitten kaupungin, pikkukylän tai vaikka yksityisen pienen julkisivun koristelusta. Ihanaa! Näin oli nyt myös Biotissa - Bien sur - kuinkas muutenkaan! Kylässä oli meneillään joulumarkkinat joilta poika sai alppimajaksi naamioidusta kioskista hattaran ja oli suunnattoman onnellinen sitä popsiessaan. Lopuksi istahdimme ihanan hiljaiseen paikalliseen bistroon lasilliselle kuumaa viiniä ja kaakaota. Tiskillä muutama paikallinen turisi ja naureskeli isäntäväen seurassa. Markkinaväki oli tässä vaiheessa illan hämärtyessä jo kaikonnut koteihinsa valmistamaan ateriaa.
Vaikka markkinaestetiikkaa ja namupaloja löytyy lähes kylästä kuin kylästä, Valbonnen joulumarkkinat ovat kiinteä ja luotettava osa jouluun valmistautumistamme, nyt jo hmm. viidettä-kuudetta vuotta. Valbonnen markkinat pyörivät meille sopivasti koko joulunalusajan. Monissa kylissä joulumarkkinat vietetään hyvissä ajoin joulukuun puolivälissä. Varmasti ovat ihania nekin mutta Valbonne sopii meidän aikatauluihimme kun saavumme ranskankotiimme yleensä aivan viimetingassa joulua valmistelemaan. Myös Nizzassa markkinat pyörivät pitkään, mutta ne ovat hyvin ruuhkaisat, keskellä suurta Place Massena -aukiota ja siksi vähemmän tunnelmalliset meidän mielestämme. Valbonnen pikkukaupungin kujat puolestaan ovat meistä oivalliset lavasteet tälle lämmintä joulutunnelmaa tavoittelevalle tapahtumalle. Käväisimme Valbonnessa pyöriessämme myös jo tutuksi tulleessa kivassa pienessä vanhankaupungin kujalla sijaitsevassa juustopuodissa 365 Fromagesissa hakemassa tyttären suosikkijuustoa; tryffelimaustettua Brietä. Tähän ihastuimme viime jouluna. Hyvää se oli tänä vuonnakin ja ystävällinen palvelu oli samaten aivan erinomaista: kun kuulivat ettemme pääsisi takaisin hakemaan tuota loppumaan päässyttä juustoa enää ennen joulua (pitkähkö ajomatka meidän kylästämme), tekivät poikkeuksellisia kommervenkkejä eri ihmisten varausten välillä jotta saisimme sen juuston jota tulimme hakemaankin - samantien! Ostimme sitten pelkästä kiitollisuudesta paria muutakin herkullista juustoa samalla kerralla :)
Joulupäivänä osallistuimme oman kylämme katolisen kirkon messuun. Siellä oli hyvä lämmin tunnelma. Messun toimitti kylän uusi pappi, joka vaikuttaa hyvin sympaattiselta. Suurin osa jouluvieraista oli näemmä osallistunut jo aaton kirkolliseen ohjelmaan eivätkä enää lähteneet sunnuntaiaamun messuun. Tämä oli oikein oivallista meille. Mahduimme kerrankin istumaan joulukirkossa. Kun tuli aika jakaa Kristuksen rauhaa kättelemällä lähellä istuvia, saimme tavattoman lämpimiä toivotuksia jaettuna peräti kaksin käsinkin ja poskisuudelmin. Ne kantoivat pitkälle joulun juhlaamme! Sisuksiin jäi poikkeuksellisen pitkään kestävä, suloinen lämmin ja rauhallinen olo. Aito rauha. Aivan oikeaa jouluiloa josta Herralle kiitos!
